CURRICULUM VITAE

HENKILÖTIEDOT

Eero Juhani Laesterä, hallintotieteiden maisteri (HM) ja sosionomi Tampereen yliopistosta.

Syntynyt 26.5.1963, perheellinen, kaksi lasta.

HENKILÖHISTORIA

Ylioppilas Juvan Lukiosta 1982.

Sosionomi Tampereen yliopistosta 1988. Tutkielma kunnallistalouden tunnusluvuista korkeimmalla arvosanalla.

Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pro gradu –työ kunnallistalouden finanssiriskeistä mainesanalla magna cum laude approbatur. Hyväksyttiin vuonna 2003 Tampereen yliopiston jatko-opinto-ohjelmaan, jonka tavoitteena on
väitöstyö aiheesta "Suomen kuntien finanssiriskit".

Toimitusjohtaja ja hankkeista vastaava neuvonantaja Perlacon Oy:ssä vuodesta 1985 alkaen. Yhtiön lukuun kymmeniä konsulttisopimuksia. Perlacon Oy:n liikevaihto vuodessa on n. 300- 400.000 euroa. Yritys käyttää hankkeissaan tarvittaessa oman henkilökunnan lisäksi free-lancer -pohjaisia työntekijöitä.

Perustaja Asiantuntijayritys PRo Oy:ssä, Perlanet Oy:ssä, Perlasoft Oy:ssä, Terasoft Oy:ssä ja Enarion Oy:ssä. Osallistuu työhön yhtiöiden hallituksissa. Yritysten toimialana on yksityiselle sektorille tehtävät, lähinnä relaatiotietokantapohjaiset ohjelmat. Yrityksissä henkilökuntaa keväällä 2005 yli 25.

Perusti edellisten lisäksi vuonna 2000 Soft Start Oy –nimisen osakeyhtiön, jonka toimitusjohtajana etsii perustettavien yritysten sijaintipaikkoja suomalaisissa kunnissa eteläisen Suomen IT-yrityksille. Työhön liittyy sijaintipaikan etsimisen lisäksi rekrytaation, rahoituksen ja muiden edellytysten järjestäminen. Työtä tehdään yhdessä HEX –listautuneen Ruukki Group Oyj:n kanssa.

Puustock Oy:n osakas. Puustock Oy omistaa Hotelli Juvan liiketoiminnan ja Puustock –festivaalin.

Luottamustoimet

Luopioisten Säästöpankin hallituksen jäsenyys vuodesta 1997, vuoden 2002 alusta hallituksen puheenjohtaja. Pankilla on toimipisteitä viidessä kunnassa ja kaupungissa Pirkanmaan alueella.

Pirkanmaan lähivakuutuksen hallintoneuvoston jäsen vuoden 1998 alusta vuoden 2002 loppuun. Erosi omasta pyynnöstään muuttuneiden pankkien vakuutusyhtiökäytäntöjen vuoksi.

Pälkäneen Yrittäjien hallituksen jäsen vuodesta 1997 vuoteen 2001.

Laipan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen.

Urheiluseura Pälkäneen Lukko ry:n hallituksen puheenjohtaja vuoden 2003 alusta.

Pälkäneen Nuijantalosäätiön hallituksen jäsen ja sihteeri vuodesta 2004.

Hallituksen puheenjohtaja Terasoft Oy:ssä ja Enarion Oy:ssä.

Pälkäneen kunnanvaltuutettu vuodesta 2005. Kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.

TYÖKOKEMUS ERITELTYNÄ

I KANSAINVÄLISET PROJEKTIT

1. Viron kuntatalouden tilastointi- ja analysointijärjestelmän luominen

Vastuunalainen konsultti hankkeessa vuodesta 1995 alkaen. Projektissa luodaan Viron sisäasiainministeriölle kuntatalouden tietojen tilastointi ja keräysjärjestelmä tietokantoineen. Lisäksi hankkeessa laaditaan kuntatalouden tunnusluvut.

Työn tilasi Suomen sisäasiainministeriön kuntaosasto. Hankkeen rahoitti Suomen ulkoministeriö.

Työn osapuolina sisäasiainministeriön lisäksi Virossa ovat mm. Eestin pankki, valtionvarainministeriö, tilastokeskus, kaupunkien liitto ja Keski - Eestin koulutuskeskus, jonka toimitusjohtaja Tiit Ruisu on hankkeen vastaava konsultti Virossa.

Hankkeen menestyksellisyyden seurauksena perusti yrityksen Viroon vuonna 1998 yhdessä Keski – Eestin koulutuskeskuksen kanssa (Majandusteabe Oy).

2. Vuosina 1996 – 1998 Latviassa

Viron hankkeen kaltainen hanke. Hankkeen rahoitti ulkoministeriö. Eero Laesterä toimi hankkeessa vastaavana konsulttina yhdessä Tiit Ruisun kanssa. Työ luovutettiin kesällä 1998.

3. Jatkohanke Virossa

Edellinen Viron hanke jatkui vuosina 1998 ja vuonna 2000 uudella hankkeella, jolla Viron kunnille luodaan kehityspolku liiketaloudelliseen kirjanpitoon ja jossa kehitetään em. tietokantaa kaupalliseksi .

II JULKINEN SEKTORI

Eero Laesterä on Perlacon Oy:n lukuun kehittänyt ja toteuttanut mm. seuraavat sovellukset ja tilastohankkeet:

• KOTO -malli vv.1988 (jatkuva ylläpito)
• KOTO -malliin on ohjelmoitu suomalaisen toimeentuloturvan n. 30 osajärjestelmää. Mallilla voidaan laskea, kuinka paljon perheelle jää rahaa käyttöön, kun se maksaa tuloistaan verot ja muut laskennalliset tulonsiirrot ja valtiolta vastaavat, elämäntilanteeseen sopivat tulonsiirrot. Mallia käyttävät mm. Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, KELA, STAKES, Eläke-SAMPO, Veronmaksajain keskusliitto, Sosiaaliturvan ja terveysturvan keskusliitto, Väestöliitto, SAK, AKAVA, Tampereen, Helsingin ja Turun ja Joensuun yliopistot. Käyttäjinä on ollut tilapäisesti myös muutamia kuntia ja kuntayhteisöitä
• KOTO -mallista on tehty vuonna 1995 ympäristöministeriölle yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa SQL -tietokantaa hyödyntävä laajennus, jolla voidaan arvioida tulonsiirtojärjestelmien muutosten vaikutuksia koko kansantalouteen. Aineistossa on tiedot 30 000 suomalaisesta.
• KOTO -mallista on tehty STAKESille ns. VALMA -malli, jolla voidaan laskea yksittäistapauksissa vanhusten hoitotapojen edullisuuksia.
• Vuoden 1996 aikana KOTOsta tehtiin sosiaali- ja terveysministeriölle erityissovellus eläketapausten laskentaa varten.
• KOTO -malliin pohjautuen Eero Laesterä on ollut Tampereen yliopistossa sosiaaliturvan kohdentumiseen liittyvien tutkimusten laskentatyössä mukana vuodesta 1988.
• Kehittänyt ympäristöministeriölle asumistuen budjetointimallin ja vuoden 2004 mukana ryhmässä, joka kehittää asumistuen tarpeen arvioinnin suunnittelujärjestelmää.
•  Vuoden 2003 alusta lukien KOTO –mallista tehdään Eero Laesterän johtaman ryhmän avulla Internet –käyttöinen järjestelmä.

Yhteistyöstä ovat tuloksena mm. seuraavat julkaisut:

• Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos, suunnittelusarja 43/91, Tampere 1991:”Miksi rahat eivät riitä”
• Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos, suunnittelusarja 48/93, Tampere 1993:”Laskelmia palkanalennuksen vaikutuksista”
• Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos, osallisena Pentti Rönkön tutkimuksessa ”Kansalaisbudjettikannanotto”, Lokakuu 2001
• Vuoden 1997 – 1998 KOTO –malliin pohjautuen yhteistyössä ETLAn ja Soili Lehtosen kanssa selvitys vapaa-ajan ja kotityön vaikutuksista kotitalouden valintoihin. Työ julkaistiin ETLAn julkaisuna
• Keskusteluaiheita No. 631, Kannattaako kotityö?, ISSN 0781 – 6847, 26.02.1998
• Kehitti KOTO –mallista kevennetyn version Nuorisojärjestöjen keskusjärjestö Allianssi ry:lle. Mallin on siirtänyt koneelleen yli 15.000 käyttäjää vuoden 1998 alun jälkeen.

Ympäristöministeriölle asumistuen budjetoinnin arviointiin kehitetty malli, hanke alkoi vuonna 2000 ja jatkuu.

2. Kuntamallin vastuukehittäjä vv. 1986 alkaen, jatkuva ylläpito

Kuntamallilla analysoidaan peruskuntien talouksien muutoksia. Malli liittyy sisäasiainministeriön talouslukututkimukseen niin, että sillä voidaan analysoida haluttuja kuntia tarkemmin. Mallin avulla on analysoitu mm. alueellisesti Mikkelin liiton alueiden kuntien taloudet ja Pirkanmaan liiton kuntien taloudet. Lisäksi mallilla on analysoitu yksittäistapauksina useiden muiden kuntien talouksia.

Mallilla voidaan analysoida kunnan talouden suunta ja liikkumavara. Malli on hyvä myös luottamushenkilöiden koulutuksessa, koska sillä voidaan näyttää usean eri taloustekijän vaikutukset kokonaistalouteen. Malliin voidaan liittää laajoja koko maan kattavia analysointeja varten seuraavassa kohdassa kuvattu tilastollinen tietokanta.

3. Talousluvun ja ennakointimallin kehittäminen sisäasiainministeriölle vuodesta 1993 alkaen

Talousluvulla analysoidaan Suomen kuntatalouksien kehitystä. Erityisvastuu ATK -järjestelmän tekemisestä ja kerätyn tilastoaineiston käsittelystä ja muokkaamisesta. Eero Laesterä kehitti projektin aineistosta tietokannan, jossa on koko Suomen kaikkien kuntien taloustiedot tunnuslukuineen vuodesta 1989 lähtien. Tietokanta päivittyy ja siitä saadaan erilaisia tunnuslukuja koko maan tasolla, alueittain ja kunnittain sekä siirrettyä aineistoa muita tilastokäsittelyjä ja laskentoja varten. Tietokannalla voidaan lisäksi tehdä tarkempaa analyysiä jaettaessa kuntien valtionapuja.

Eero Laesterä on lisäksi kehittänyt aineistosta NORDEA-pankille omat tulosteensa, joilla pankki voi kouluttaa pankkitoimihenkilöitään tarkastellessaan kuntien taloudellista kehitystä ja harkitessaan niille lainan myöntämistä. Järjestelmään liittyy vuoden 2001 kesäkuusta lähtien yksinkertaistettu finanssiriskien riskianalyysi.

Keväällä 2000 luovutettiin sisäasiainministeriön kuntaosastolle ennakointimalli, jolla voidaan monipuolisesti useita erilaisia parametreja apuna käyttäen arvioida kuntatalouden kehitystä sekä koko maan että yksittäisten kuntien tasolla. Jatkossa kehittää mallia omaan käyttöön.

4. Kuntien finanssiriskianalyysin kehittäminen

Pro Gradu –työn tuloksena kehitti kuntien finanssiriskianalyysijärjestelmän vuonna 2000. Järjestelmällä saadaan yleiskatsauksellisen omaisesti selville kuntien finanssiriskikombinaatiot sekä taustalla vaikuttavista että kovista talousriskeistä.

Järjestelmästä voidaan johtaa useita erilaisia kuntakohtaisia tulosteita.

Työ jatkuu Tampereen yliopiston kunnallistieteiden laitoksella vuoden 2003 syksystä alkaen tohtorin väitöskirjaa tavoittelevina jatko-opintoina.

5. Sisäasianministeriölle

Alueiden ja kuntien kehittymiseen liittyviä tilastollisia selvityksiä, analyysejä ja trendilaskelmia 1990 -luvulla.

Vuonna 1997 kaksi julkaisua jotka liittyivät kuntien yhdistämiseen:

Sisäasiainministeriö, julkaisusarja 1/97, Hamina – Vehkalahti –kuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset

Sisäasiainministeriö, julkaisusarja 3/97, Eräiden reikäleipäkuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset

Sisäasiainministeriö, julkaisusarja 2/99, Järjestelyvara ja rahoitusvara, yhdessä Paavo Hoikan, Olavi Kallion ja Pentti Meklinin kanssa

Keväällä 2000 julkistettu tutkimus kuntien finanssiriskeistä, niiden suuruudesta, systematisoinnista, uhkista ja niihin johtavista skenaarioista. Tutkimus julkaistiin Tampereen yliopistossa pro gradu-työnä (magna).

6. Yksityistämistutkimus

Vastuunalaisena konsulttina Pirkanmaan Yrittäjille vuonna 1988 tehdyssä yksityistämistutkimuksessa. Tutkimuksessa arvioitiin kunnissa olevaa yksityistämispotentiaalia ja tilastollisesti sitä, kuinka potentiaalin mukaan yksityistettyjen kuntien talouden tilan kävisi muutoksessa. Projektiin liittyi laajan tilastoaineiston kerääminen, tietokannan sekä aineistoon liittyvien vaihtoehtoislaskentamodulien tekeminen. Työryhmässä olivat mukana professorit Paavo Hoikka ja Risto Harisalo.

7. Neuvonantajana

mm. seuraavissa kunnissa: Hartola, Hirvensalmi, Hämeenkyrö, Ilmajoki, Imatra, Inari, Jämsä, Karkkila, Nurmijärvi, Padasjoki, Petäjävesi, Pielavesi, Sonkajärvi, Sysmä, Parkano, Pälkäne, Vehmaa, Forssa, Varkaus, Riihimäki. Lisäksi konsultoi Kiuruveden kaupunkia Tulevaisuuden tutkimuksen päivillä laatimalla useita vaihtoehtoisia kehitysskenaarioita yleisön antamien näkemysten perusteella.

Vuonna 1998 konsulttina Kainuun liitolla maakunnan kuntien taloustilanteen selvittämisessä.

Vuoden 2000 keväästä selvitysmiehen omaisessa konsulttisuhteessa ympäristöministeriön asunto-osastoon. Työssä kehitettiin budjetointiin liittyvä läpinäkyvä raportointijärjestelmä. Työssä mukana asiantuntijoita KELAsta, VMstä ja VATTista.

Vuosina 2000 – 2003 IT-aiheisia selvityksiä useille kunnilla ja Oskut –projektille erityisesti Päijät-Hämeen alueella. Vuonna 2002 Leader+ -rahoitteisen projektin vetäjä (tarkoituksena selvittää alueen IT-osaamispotentiaali ja aikaansaada mahdollisen NetCenterin business plan). Samaan aikaan SITRAn Oskuihin liittyvän, vuoden kestävän erillishankkeen valvovana konsulttina.

Ylä-Pirkanmaan rahaston käynnistämisvaiheissa neuvonantajana.

UKK-Instituutin tietojärjestelmien esiselvitys ja määritystyö 2003-2004Inarin IT-strategiaKeulink Oy:n strategia

III YKSITYINEN SEKTORI

Toiminut useita vuosia aktiivisesti osakasyrityksissä Tulosvalmennus Oy ja Perlanet Oy:ssä (ent. Pirkanmaan Sovelluskehitys Oy) sekä vuodesta 2000 lähtien Perlasoft Oy:ssä ja vuodesta 2002 lähtien Terasoft Oy:ssä ja Enarion Oy:ssä. Solution Company PRo Oy:n perustaja vuonna 2003. SoftStart –ketjun uusimman yhtiön, Mainostoimisto Arvon hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005.

Yritykset tekevät pääasiassa relaatiotietokantapohjaisia ja nykyisin Web -pohjaisia sovelluksia suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Asiakkaina mm. Nordea, Säästöpankit, Tutta, Vianor, Riekkohotellit, Mobil Oil Oyj, Paletti Oyj (Euroopan suurin postikortteja valmistava yritys, tuotannonohjausjärjestelmä), Länsilinjat Oy, V. Paunu Oy, Kuljetusliike Niinivirta Oy, Kareltrans Oy, Saimaa Lines Oy. Asiakasyrityksiä n. 60.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksymä tietojenkäsittelyn konsultti vuodesta 1991. Kouluttanut uransa alussa tietojenkäsittelyä kymmenille suomalaisille yrityksille ja Pirkanmaan aikuiskoulutuskeskukselle. Toiminut lisäksi järjestelmävastaavana, tukihenkilönä ja opettajana Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.

Toimittajana oman työn ohella mikrotietokoneisiin ja niiden käyttöön liittyvissä julkaisuissa Mac Uutisissa ja UpLehdessä 80 -luvun lopussa ja 90 -luvun alussa. Tähän työhön liittyen oli osakkaana perustamassa maailman ensimmäistä tietokonekahvilaa, Compu Café:ta.

Keväästä 1999 mukana Gateway Finland Oy:n ja Ruukki Group Oyj:n konsulttina yhteisön erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Liiketoiminta pelkistyy työhön Soft Start Oy:n hyväksi (www.softstart.fi). Yhtiön perustamissa starteissa (Sysmä, Inari, Keuruu, Tampere) hallitustyöskentelyssä.

IV TYÖVÄLINEET

Työvälineinä eri valmistajien relaatiotietokantaohjelmat sekä erilaiset muut työkaluohjelmat.

Käyttänyt työssään Apple Macintoshia sekä DOS/Windows/UNIX/Linux -pohjaisia järjestelmiä. Molemmissa käyttöympäristöissä käyttänyt Oraclen, Microsoftin, Borlandin, Clariksen ja ACIn relaatiokantakehittimiä sekä Apple Macintosh- ympäristössä lisäksi Helix Technologiesin kehittimiä.

Viimeisen viiden vuoden aikana Eero Laesterä on opiskellut Internet- tietoverkkoon liittyviä menetelmiä, joiden kehittämistyöhönkin hän on osallistunut.

V KIELITAITO